Tila

Ollikkalan sikatilalla on harjoitettu sianlihantuotantoa jo vuodesta 1950 lähtien. Tilan perusti Tauno Ollikkala ja sukupolvenvaihdoksen myötä tila siirtyi Jari Ollikkalalle vuonna 1983. Nykyisin tilalla toimiva vapaaporsitus aloitettiin laajan sikalaremontin jälkeen helmikuussa 2016. Tilaa pyörittää isäntä Jari sekä tytär Veera Ollikkala. Tila tekee tiivistä yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa,ja se on toiminut opetus- ja tutkimussikalana jo vuodesta 2001 lähtien. Perheen voimin pyörivässä sikalassa on noin 30 emakkoa. Teuraskypsiä lihasikoja kasvatetaan vuodessa keskimäärin 700 kpl. Ollikkalan sikatilalla keskitytään erityisesti eläinten hyvinvointiin. Siinä avainasemassa on sioille lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen. Tilalla toimii myös emäntä Tiina Ollikkalan ravihevoskasvatusta harjoittava talli TOF-Stable. Tallissa on omia sekä vuokralla olevia hoitohevosia. Karsinapaikkoja löytyy kaiken kaikkiaan 11 hevoselle. Pihalla pyörii myös maatilan kaksi hiirikissaa sekä pari vahtikoiraa. Uusimpina tulokkaina tilan eläimistä ovat viisi maatiaskanaa.

 

Sikala

Eläinten hyvinvointi etusijalla

Ollikkalan sikatilalla siat saavat olla vapaina kaikkina tuotantokierron vaiheina. Erityistä huomiota kiinnitetään eläinten mahdollisuuteen käyttäytyä lajityypillisesti. Eläimet kasvavat olkikuivitetuissa pihatoissa, joissa niillä on runsaasti tilaa. Sialle keskeisin luontainen käyttäytymismalli on tonkiminen. Tämän käyttäytymisen mahdollistaminen on toteutettu tilalla pihattojen runsaalla olkikuivituksella. Tilan eläimet saavat aina yksilöllistä hoitoa sitä tarvitessaan, jonka mahdollistaa erityisesti tilan maltillinen eläinmäärä.

Vapaa ryhmäporsitus

Emakot tiineytetään olkipihatossa, jossa ne viettävät koko tiineysajan omassa laumassaan. Porsimisen lähestyessä emakot siirretään vapaa ryhmäporsituspihattoon, jossa ne jakavat yhteisen tilan viiden muun emakon kanssa. Vapa aryhmäporsituspihaton ansiosta emakoilla on mahdollisuus pitää yllä niiden sosiaalista ryhmäkäyttäytymistä myös porsimisen aikana. Porsitusosasto muodostuu vapaaporsituskarsinoista sekä yhteisestä alueesta. Vapaaporsituskarsinaan emakolla on mahdollisuus rakentaa oma pesänsä sekä vetäytyä rauhaan porsaiden ollessa vielä pieniä. Yhteiselle alueelle emakoilla on esteetön pääsy, jossa niillä on mahdollisuus seurustella muiden lajitovereidensa kanssa myös imetysaikana. Yhteinen alue mahdollistaa myös porsaille sosiaalisten kontaktien harjoittamisen niille luontaisesta iästä alkaen. Emakko tuo porsaat luonnossa muun lauman joukkoon porsaiden ollessa noin 10-14 päivän ikäisiä. Tilan vapaa ryhmäporsitusosasto on Suomen ensimmäinen.

Lajityypillisen käyttäytymisen mahdollistaminen

Emakoilla sekä porsailla on yhteinen ruokailualue. Yhteisen ruokailualueen johdosta porsailla on mahdollisuus opetella kiinteän ruuan syömistä heidän omien emien opastamina. Emakoiden imetysaika on tilalla huomattavasti tavanomaista imetysaikaa pidempi. Porsaat vieroitetaan emakoista yhdeksän viikon ikäisinä, jolloin emakoilla on ollut mahdollisuus  aloittaa itse luontainen porsaiden vieroitus. Luonnossa emakko aloittaa porsaidensa vieroituksen noin kahdeksan viikon kuluttua porsimisesta. Vieroituksen jälkeen porsaat siirtyvät olkikuivitettuihin pihattoihin, jossa ne viettävät aikaansa tutun lauman kanssa. Normaalia tilavampien pihattokarsinoiden johdosta sioilla on mahdollisuus liikkua ja juoksennella runsaasti. Aktiivinen liike vaikuttaa sian lihaksiston kehittymiseen ja tätä kautta suoraan siitä saatavan lihan laatuun sekä koostumukseen.